Elämme silti epidemian suhteen vielä vaihetta, jolloin on edelleen hyvin tärkeää keskittää voimavarat epidemian hillitsemiseen, jotta voimme varmistua siitä, että terveydenhuolto kapasiteettimme riittää jokaisen sairaalahoitoa tarvitsevan hoitamiseen. Kun epidemian huippu on lopulta saatu selätettyä, tulee kyllä aika miettiä, että miten lähdemme korjaamaan viruksen aiheuttamia taloudellisia tuhoja.

Nykyinen tartuntatilanne mahdollistaa jo keskustelun rajoitusten osittaisesta höllentämisestä ja joitakin rajoitustoimia on jo ehditty purkaakin. Rajoitusten poistaminen pitää kuitenkin tehdä asteittain ja tarkkaan vaikutuksia seuraten. Mikäli epidemia kiihtyy liikaa, on oltava valmius reagoida nopeasti. Laajentuva testaus ja jäljitys on keino rajoittaa epidemiaa, mutta se ei todennäköisesti ole yksinään riittävä keino.

On hyvä muistaa, että olemme tässä taistelussa yhdessä. On myös hyvä muistaa, että olemme tässä tilanteessa meistä riippumattomista syistä ja että toistemme syyttely ei edesauta laisinkaan tämän taistelun voittamista. Vaikka hallitus ja eduskunta tekisi minkälaisia rajaus päätöksiä, ei niillä ole mitään vaikutusta, mikäli me suomalaiset emme niitä noudata yhdessä. Myöskään hallituksen päätökset tukea lomautettuja, työttömiä, yrityksiä, ikäihmisiä, lapsia ja nuoria ei yksin tule riittämään, vaan nyt vaaditaan meidän kaikkien tukea niille jotka ovat nyt kaikkein vaikeimmassa elämäntilanteessa.

Meidän tulee tukea etulinjassa toimivaa hoitohenkilökuntaa, joka oman terveytensä uhalla joutuu tekemään töitä eturintamassa todella raskaissa työoloissa. Meidän on myös tuettava niitä työntekijöitä, jotka huoltovarmuuden ylläpitämiseksi eivät voi tehdä etätyötä, vaan joutuvat riskeeraamaan oman ja läheistensä terveyden altistumalla jatkuville asiakaskontakteille. Me emme saa missään nimessä unohtaa ikäihmisiä, jotka ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa ja joutuvat tästä syystä elämään eristyksissä rakkaimmistaan. Meidän on muistettava myös lapsia ja nuoria, jotka eivät pääse nyt tapaamaan ystäviään sekä niitä työntekijöitä ja yrittäjiä, joilta Korona on voinut viedä työt ja toimeentulon jopa kokonaan.

Tällaisina hetkinä on erityisen tärkeää luottaa tulevaisuuteen ja siihen, että tästäkin selvitään yhdessä! Toivotan teille kaikille oikein mukavaa vappua, terveyttä, voimia ja jaksamista tässä meidän yhteisessä haasteessa. Muistakaa pitää sosiaalista etäisyyttä, mutta samalla henkistä läheisyyttä kanssaihmisiinne. Vaikka olemme erillään, pidetään silti yhtä. Kyllä me tästäkin, yhdessä selviämme!

Ps. Ei mokata tätä nyt.

Vi befinner oss dock fortfarande i ett skede gällande epidemin, där det fortfarande är mycket viktigt att koncentrera resurserna på att stävja epidemin, så att vi kan försäkra oss om att vår hälso – och sjukvårdskapacitet räcker till för att vårda alla som behöver sjukhusvård. När vi slutligen har kunnat se toppen av epidemien är det dags att fundera över hur vi ska gå till väga för att reparera de ekonomiska skador som viruset orsakar.

Den nuvarande situationen med smittspridningen möjliggör redan en diskussion om att minska begränsningsåtgärderna delvis och vissa begränsningsåtgärder har redan upphävts. Avskaffandet av begränsningarna måste dock ske stegvis och med noggrant beaktande av konsekvenserna. Om epidemin accelererar för mycket måste man ha beredskap att reagera snabbt. Utbredd testning och spårning är ett sätt att begränsa epidemin, men det är sannolikt inte tillräckligt i sig.

Det är bra att komma ihåg att vi kämpar denna kamp tillsammans. Det är också bra att komma ihåg att vi befinner oss i denna situation av orsaker som inte beror på oss och att anklaga varandra bidrar inte alls till att vinna denna kamp. Även om regeringen och riksdagen avgör vilka typ av beslut som fattas kring begränsningarna, så har de inga verkningar om vi finländare inte följer dem tillsammans. Inte heller regeringens beslut att stödja permitterade, arbetslösa, företag, äldre människor, barn och unga kommer att räcka till, utan nu krävs det att vi alla stöder dem som nu befinner sig i den allra svåraste livssituationen.

Vi bör stödja vårdpersonalen vid frontlinjen som trots risk för sin egen hälsa arbetar vid fronten under mycket tunga arbetsförhållanden. Vi måste också stödja de arbetstagare som inte kan arbeta på distans för att upprätthålla försörjningsberedskapen, utan som blir tvungna att riskera sin egen och sina närståendes hälsa genom att exponeras för kontinuerliga kundkontakter. Vi får absolut inte heller glömma våra äldre som är de mest sårbara och som därför är tvungna att leva isolerade från sina nära och kära. Vi måste också komma ihåg de barn och unga som inte nu kan träffa sina vänner, samt de arbetstagare och företagare från vilka coronaviruset till och med helt har kunnat ta ifrån dem sitt arbete och sin försörjning.

I sådana här stunder är det särskilt viktigt att ha tilltro på framtiden och tro på att vi kommer att klara av detta tillsammans! Jag önskar er alla en mycket trevlig valborg och första maj, samt hälsa, krafter och ork i denna gemensamma utmaning. Kom ihåg att hålla det sociala avståndet, men samtidigt den psykiska närheten till era medmänniskor. Även om vi är åtskilda, så håller vi ihop. Nog klarar vi detta, för tillsammans klarar vi vad som helst!

PS. Vi ska inte sabba det här nu.